HDHenry

Hienoa, sosiaalisen median kuplassa tuntuu olevan reikä, joka tyhjenee melkein huomaamatta. Ihminen alkaa taas olla keskiössä ja aidolla vuorovaikutuksella väliä, riippumatta siitä twiittaako vai käyttääkö uusinta iPadia. Viimeisin mieleenpainuva uutisointi SoMesta oli mäkkärin pellen törkeä kidnappaus, joka ei saanut hampparijättiä vastaamaan kuluttajan toiveisiin, vaikka tapaus uutisoitiin globaalisti. Ne jotka ovat ottaneet muutoksen vastaan ja tehneet töitä, voivat jo keräillä työnsä hedelmiä. Ne jotka taas taistelevat markasta ovat pelin ulkopuolella, mutta hyväksyttäkööt se heille. Sosiaalisten medioiden natiivikäyttäjiä on jo tarpeeksi liiketoiminnan ja tehokkaan viestinnän harjoittamiseen. Oli Suomi kuinka pieni maa tahansa.

Onkin aika tsekata koneisto. Onko esimerkiksi yritys tai yhteisö sisäisesti valmis avaamaan tarinansa sosiaalisessa mediassa, nyt kun tykkääjiä ja trolleja on merkittävästi niin maineen pelastamiseen kuin sen romuttamiseenkin. Pidimme työpaikallani tiimipäivän Kisakallion urheilupuistossa, jossa henkilökunnalle tehtiin kuntotestit ja visioitiin tulevaa. Suosittelen, sillä muutosta ei pysäytetä kun homma alkaa olla hanskassa. Siitä se vasta alkaa.

Odotan mielenkiinnolla tämän vuoden SoMeTime 2o11 – tapatumaa, joka kerää sosiaalisen median ehkä innokkaimman pienyrittäjä, -harraste -ja asiantuntijaryhmän kokoon. Viime vuonna tunnelma oli kuin ADHD -lapsella lelukaupassa, ainakin minulla, mutta vuodessa on kasvettu paljon. Yksi viimevuoden kysymyksistä, “Mitä seuraavaksi”, on edelleen ajankohtainen.

Kuva: Antti Vettenranta (lisää A-Lehtien tulevassa A-Koti -lehdessä, aiheena sosiaalinen media yrityksessä).

Multa kysyttiin taas eilen pitäisikö yrityksessä työtä tekevän kirjoittaa sosiaalisiin medioihin omana itsenään vaiko firman nimien takana anonyyminä. OMANAOMANAOMANA kuului jokseenkin sokea vastaukseni, mutta jälkeen päin mietityttää eräs seikka: kuinka tärkeää onkaan, että työntekijällä on niin suuri arvostus työnantajaansa kohtaan, että pystyy liittämään siihen oman nimensä. Kuka ottaisi työnantajansa nimen toiseksi sukunimekseen 37,5 tunniksi viikossa? Hullua, mutta “tää on just tätä”!

Henkilökohtaisen allekirjoituksen käyttöä vaaditaan usein tavallisissa sosiaalisten medioiden pelisäännöissä, joita yrityksille pykätään täyttä häkää. Työntekijän tapahtumat internetissä työaikana ovat myös osa työnantajan / yrityksen tapahtumia netissä. Näin on toisaalta myös ilman etikettejä ja siksi ohjeistukset ovat tervetulleita. Niissä ei sitäpaitsi juurikaan ole mitään uutta; ne muistuttavat siitä, että yksityishenkilönä voi teoillaan aiheuttaa netissä samanlaisia seurauksia kuin ennen tietokoneita. Kieltäkööt työntekijöiltä facebookit jos eivät muutakaan osaa. Säästymme noloilta möläytyksiltä.

Kun firmat toinen toistaan skarppaavat nykyaikaan ja nettiin, kannattaisi ehkä myös duunareitten kyseenalaistaa se, haluaako edustaa työpaikkaansa “julkisesti” vai ei? Kohtaavatko arvomaailmat ja kemiat? Tahdotko edustaa tätä työtä myötä, -ja vastoinkäymisissä, kunnes potkut teidät erottaa?

Suomalaiset oppivat viime vuoden aikana kunnolla “skulaamaan” internettiä. Tänä vuonna mennään vihdoin kohti mobiilimarkkinoita. 1,3 miljoonaa shoppailee netissä kuukausittain, mutta kuinka moni jaksaa raahautua tietokoneelle päästäkseen nettiin?

Vanhempani löysivät alkuvuonna itsensä Facebookista. Toinen on jo koukuttanut itsensä Angry Birdsiin ostettuaan iPadin ja toinen muodostanut viha-rakkaus suhteen karttaa lukevaan Nokia E71:n navigaattoriin. Opastettuani pomoni Facebookkiin vajaa vuosi sitten, vetelee hän suvereenisti perässään yli viittä sataa virtuaaliystävää. Muistankohan isoäitinikin taannoin skannailleen maalauksiaan Facebookkiin ihailtavaksi..? Omat taikavoimani alkavat olla lopussa. Sosiaalinen media on pian itsestäänselvyys ja yhtä kuin media.

Ihmisten oppiessa tavoille käy sääliksi firmoja, jotka vasta tulevaisuudessa myöntävät internetin välttämättömyyden. Muutos tulee vuosi vuodelta raskaammaksi etenkin työntekijöille. Toisaalta, jos junaan hypätään pahasti myöhässä, jää pienemmäksi vaivaksi korvata henkilöstö nuoremmalla. Luulempa kuitenkin, että vanhan pyramidin muotoisen firman ylimmät portaat ovat niitä, joiden kuoppa on syvimmälle kaivettu. Rividuunari kun osaa itsekin itsekin löytää verkosta keinot urakehitykselleen.

Sosiaalisella medialla on ollut ongelmansa tulla oikeutetuksi niin perinteisessä mediassa kuin sitä vastahakoisesti hyödyntävissä yrityksissä. Geotag – ilmiö ei ollut ainakaan Suomessa se vuoden juttu, mutta suurimmilta osin ennustukset toteutuivat ja vahvistuivat tänä vuonna. Vertailun vuoksi: 22 social media marketing trends for 201o ja 2011. Ja sitten vähän

Korkkiruuvilla väännettyä 2010:

Sisällöntuotto. Kommunikointi on entistä visuaalisempaa ja tapahtuu verkossa vuorovaikutteisesti molempien osapuolen ollessa online. Rikas sisältö kasvattaa näkyvyyttä, luo mielikuvia sekä palvelee aidosti. Brändit ympäri maailman ovat ottaneet mediatuotannon omaksi tehtäväkseen, tuoden markkinoille uusia sovelluksia ja tapoja hyödyntää palveluita sosiaalisen median kautta.

Suosittelu.  Toimivalla ja hyvin tuotetulla sisällöllä on taipumus tulla levitetyksi laajempiin piireihin. Kaverin suositus on ansaittu ja uskottava mainos, joka on samalla toivottu mittari sosiaalisten medioiden kehityksessä. Bloggarit ovat aikamme suunnannäyttäjiä. Heidät on löydetty ja parhaat palkattu.

Läpinäkyvyys. Likaiset salaisuudet vuotavat nettiin ennemmin tai myöhemmin. -Wikileaks tästä selvänä esimerkkinä. Avoimuus ja läpinäkyvyys on asenne, joka on otettu osaksi viestintää ja yrityksen arvomaailmaa.

Facebook. Tällä hetkellä maailman suosituin sivusto, Facebook, on kasvava
tietopankki. Se sisältää jo niin paljon faktaa, että voi teoriassa pian kilpailla hakukoneena Googlea vastaan. Niin kauan kun massat jumittavat Facebookissa, on siellä kannattavaa markkinoida. Facebook-sivut ovat mukana yritysten markkinoinnissa yhä tiiviimmin nettisivujen ohella.

Mobilisoituminen. Netti on jo tuttu juttu. Oppiessamme käyttämään sitä, tarvitsemme sitä yhä enemmän. Vuonna 2020 netissä surffataan pääosin mobiililaitteilla.

Tiedostaminen. Netti muuttuu jatkuvasti. Se tarvitsee väsymättömän huomion niin kriittisissä, kuin optimistisessakin mielessä. On fokusoitava ja keskityttävä aidosti tärkeään siihen mistä irtoaa oikeaa hyötyä oikealla hinnalla. Verkko on olevinaan ehtymätön rahasampo. Sitä veivaamassa on mukana jonkinlaista pyrkyriä.

Kello viiden herätys Turkuun ei ole hyvä idea. Paitsi tietenkin jos päivän ainoa työ on dokumentoida maailman suurimman risteilijän kaikki kannet keulasta peräsimeen. Sain kunnian kuvata viikon päästä neitsytmatkalleen Turusta irtoavan luksusristeilijän, Royal Caribbeanin Allure Of The Seasin tekstiili -ja tapettimateriaaleja, ennen kuin vierailusta laivalla tulisi erittäin maksullista.

Laiva on iso ja kirjava. Siellä on työskennellyt yli vuoden ajan tuhatpäin ihmisiä ympäri maapalloa väsäten nyt tarmolla saadaakseen ensimmäiset matkansa maksaneet asiakkaansa tervetulleiksi valmiisiin risteilytiloihin. Äänentoistojärjestemän testaillessa voimakkuuttaan Lady Gagan tahtiin muutaman PERKELE! – huudon terästämänä, telakalla pestiin kannen uima-altaita, asennettiin taulutelkkareita, rakennettiin karusellia, kannettiin sisään maalauksia, vaihdeltiin kokolattiamattoa ja ohejlmoitiin jäähallin valoja. Oli saatava viimeistelyä vailla oleva alus näyttämään kuvissa unelmien mielikuvilta.

Maailman suurimmalla huvialuksella kuljeskelu tuo mieleen elokuvamaiset tunnelmat. Ulkokannen uima-altailla nähdään akrobatiaa korkeuksissa, kiipeilyseiniä, koris -ja golf-kenttiä sekä vesiputouksia. Pieni Vegasia muistuttava kaupunki seilailee Bahamalla, lapsia ei näy, ellei eksy heitä varta vasten suunnitelluille kansille. Ja mikä parasta: kaikki epämiellyttävä loistaa poissaolollaan. Myös köyhyys!

Toivottavasti pitävät huolta aluksesta. Se on ihan hieno, vaikka edustaa jenkkityyliä. Saimpahan checkattua itseni laivalle myös Foursquaressa

Kuvia päätyi Vallilan nettisivuille ja blogiin.

Eilinen SomeTime2010 -tapahtuma keräsi massan sosiaalisen median asiantuntijoita ja harrastelijoita verkostoitumaan ja puhumaan ah niin kuumasta trendistä, SoMesta. Paikalla oli varsin erikoinen sakki täysin erilaisia ihmisiä, täysin erilaisilla ammattitaidoilla varusteltuina ja täysin eri puolilta Suomea. Kaikkia yhdisti kuitenkin tapa kommunikoida avoimesti, ja tehdä sitä myös verkossa. Kun pienyrittäjä, kehitysjohtaja, koodari, harrastelija ja markkinointipäällikkö kohtasivat, ei tuloksena kuitenkaan syntynyt räjähdysvoimaisia innovaatioita. Kärsimättömänä kyseltiin: Mitäs sitten? SoMe on tuttu ja kiva, sitten mitä?

Aloin miettiä mitähän tosiaan sitten kun kaikki 200 osallistujaa alkaisivat kertomaan siitä mitä oikeastaan haluaisi tehdä. Lähtökohtia ja tavoitteita on yhtä monta kuin mobiililaitteita taskuissa. Olisiko parempi, jos jokainen osaanottaja järjestäisi oman SoMeTimensä seuraavaksi omalla vaikutusalueellaan ja miettisi sitä, mitä seuraavaksi ja miksi ihmeessä? Käyttäjäprofiileita listaillen on vastauksia varmasti enemmän kuin yhtä monta. Jokaisen työntekijän ja harrastelijankin on löydettävä se oma kortensa ja henkilökohtaisen hyödyn, jota sosiaalisesta mediasta voi ammetaa.

Hienot uudet verkostomme ovat jatkossa apunamme kehityksessä, mutta nyt olisi todella toiminnan aika, jotta saisimme niitä mittaustuloksia ja myös tuloksellinen sosiaalinen media saisi alkunsa.

SoME käyttäjäesimerkkejä – What’s in it for me?

Viestintäjohtaja, tiedottaja: PR, sosiaalisen median strategiat, brändin hallinta.
Haluaa tavoittaa kohderyhmänsä ja puhua heidän kielellään. Toimii verkossa eettisesti oikein. Käyttää sosiaalista mediaa tiedon optimaaliseen jakamiseen.

Markkinointihenkilö, myyjä: Tuotteiden ja palveluiden myynti verkossa, hypetys,  linkitys, sisällöntuotto, optimointi.
Haluaa myydä tuotteen ja ansaita. Käyttää sosiaalista mediaa kaikin mahdollisin keinon, mutta vain jos sillä on riittävä ROI.

Hengaaja: monimediaosaaja ajan hermoilla, trendien seuraaja, testaaja, läsnäolija kohderyhmänsä kanssa.
Henkilö, joka tekee yrityksen oman sosiaalisen median stragerian mukaista työtä, ja valvoo sen kehitystä. Käyttää sosiaalista mediaa verkostoitumiseen ja oman tehtävänsä tarpeiden mukaisesti.

IT-henkilö: Web.2.0 teknologiat, niiden rakentaminen ja käyttöönotto.
Haluaa luoda rahan arvoisia sovelluksia uudella pelikentällä. Toteuttaa sosiaalista mediaa ja sen teknologioita, muttei välttämättä hyödynnä sitä itse.

HR-henkilö: Sisäinen tiedoittaminen, muutosviestintä, konsultointi, sparraus, rekrytointi ja kannustaminen muutoksessa.
On aktiivinen kuuntelija. Käyttää sosiaalista mediaa mielipiteiden keräämiseen.

Asiakaspalvelija:  Kontaktihenkilö, vuorovaikutus asiakkaan kanssa verkossa, palautteen kerääminen, kuunteleminen
Käyttää sosiaalista mediaa luodakseen laadukkaampaa ja nopeampaa asiakaspalvelua.

Opettaja:
Käyttää sosiaalista mediaa tiedon keruuseen  ja oppiakseen, sekä opettaakseen tehokkaammin ja ketterämmin.

Yrittäjä:
Haluaa menestyä valitsemmallaan tiellä. Voi käyttää sosiaalista mediaa yhdellä –tai kaikilla tavoilla, mutta joutuu muuttamaan käyttötapojansa kehityksen mukaan.

Toimittaja:
Haluaa myydä julkaisuaan. Käyttää sosiaalista mediaa uutislähteenä ja/tai uutisaiheena kysynnän mukaan.

Toimitusjohtaja:  malliesimerkki kaikesta edellämainitusta

Eläkeläinen, kotiäiti, koululainen:
Haluaa verkostoitua ja löytää hengenheimolaisensa. Käyttää sosiaalista mediaa keskusteluun ja yhteydenpitoon.