Workflows to visual communications
Internet
Tee sosiaalisista verkostoistasi räjähdysvoimainen innovaatio!
Feb 20th
Sosiaalinen media on huipputeknologiaa ja siinä on oltava strategisesti mukana. Noudattaako yrityksesi dynaamisella tavalla web 2.0:n tarjoamia työkaluja, integroitumalla samalla sosiaaliseen mediaan? Uudet innovaatiot tehokkaaseen operaativiseen toimintaan löytyvät analyyttisistä kohderyhmistä ja vain verkostoitumalla voi saada näkyvyyttä digimediassa. Uusmediaa on luettava intertekstuaalisesti, jotta mediasivistys organisaatioissa voitaisiin integroida työntekijöiden viestintäsuunnitelmiin. Johtajien on osattava vaikuttaa sosiaalisesti ja muistettava ennen kaikkea kompetenssi hallinnollisessa kumppanuusmarkkinoinnissa. Markkinointimix on personoitava paitsi asiakkaan digi- myös sissimedian tavoitteita varten. Dynaamisessa muutosviestinnässä ja liiketoiminnassa käytetään jatkuvasti entistä interaktiivisempia mediasovelluksia, jotka kannattavat jatkuvasti uusiutuvaa multimediaa. Web analytiikka ja hakukoneoptimointi on usein tyystin unohdettu. Konversiot voidaan saavuttaa vasta kun julkaisujärjestelmät ja sisäinen viestintä on saatu optimoitua dynaamiseksi niin kumppaneille kuin osakkaille. Näin some saadaan pelittämään myös Sinun ystäväverkostossasi.
Päivän puppugeneraation tarjosi HDHenry.com -Aiheesta tulossa myös sähköinen e-kirja ja mobiili podcast.
Näin selviät Facebookin muutoksista
Feb 9th
Jatkuvasti muuttuvat verkkosivustot, etenkin sosiaaliset mediat kuten Facebook, aiheuttavat tuskan parahduksia niitä ilmaiseksi käyttäville ihmisille. Jokaisen Facebook-päivityksen jälkeen profiileissa manaillaan millon mitäkin huonoa uutta ominaisuutta ja käytettävyyden epäselvyyttä. Aina.
Iltalehdessä tuntuu jokaisella petterijärvisellä olevan tyytymättömyyden sanansa valmiina kun uusi ei miellytä:
Facebook ei ole tehnyt yhtään uudistusta, jota ei olisi moitittu. — Eikö ylläpitäjillä ole tarpeeksi rahaa vai kasvaako suosio liian nopeasti — Olen itse kokeillut palvelua useilla eri alustoilla ja ongelmat ovat aina samoja. Ikävää on se, että kun kyse on maksuttomasta palvelusta, ei voi vaatia edes rahojaan takaisin. Olemme täysin Facebookin ylläpitäjien armoilla. Tietokirjailija Petteri Järvinen / IL 9.2.10
Ihmisen läpikäymiä tunteita huonojen uutisten sulattamiseksi on tutkittu tieteellisesti viimeistään 60-luvulla, jolloin psykiatri Elisabeth Kuler-Ross laittoi aluille muutoskäyrän (change curve) idean. Tutkittuaan, miten ihmiset pääsevät yli suru-uutisista kuten lähimmäisensä menettämisestä, on tuloksista tähän päivään elettyämme jalostettu toimiva malli myös arkeen:
1. Shokki: Facebook on muuttunut
Ihmiset reagoivat näkyvästi ja usein jopa kieltävät tapahtuneen, tai ovat silminnähden vihaisia / aggressiivisia (statuspäivitys: “***** TÄÄ FACEBOOK EI S*** TOIMI!!”
2. Syyttäminen: Missä vika?
Ihmiset etsivät syitä ja syyllisiä uuden muutoksen tuomista vioista ja lyöttäytyvät yhteen saman henkisten ihmisten kanssa vaatien paluuta takaisin vanhaan (Fanisivu: :Olen varma,että uusi Facebook vituttaa yli 20 000 käyttäjää.).
3. Hyväksyminen: Ei kai tässä muukaan auta!
Ihmiset joko parhaan ymmärryksensä mukaan sulattavat muutoksen, jotta pääsisivät jatkamaan elämäänsä normaalisti tai “antautuvat” uuden tyylin vietäväksi. Ei kukaan Facebookin käyttöä oikeesti jaksa lopettaa.
4. Totuttautuminen: Jee, chattailen Facebookis!
Kun muutos on hyväksytty, avartavat käyttäjät maailmaansa ja alkavat tutkimaan uuden päivityksen tuomia mahdollisuuksia, ehkä jopa hyödyntämään niitä. Kun ihmiset löytävät uutuudesta jotain viehättävää, alkaa tulevaisuus näyttämään valoisammalta.
5. Sitoutuminen: “Ilmaseks en pois antas!”
Uuden Facebookin vihaajat tulevat lopulta sitoutumaan käyttämäänsä palveluun. Ongelmat siirtyvät omista oppimisen vaikeuksista suurempiin kokonaisuuksiin, eikä käytössä tai ulkoasussa nähdä ongelmia. Uusi ulkoasu on vakinaistettu ja nyt vanhakin näyttää kummallisen oudolta. Joka tapauksessa: “Pakko päästä taas Facebookkii!”
6. Uusi päivitys (palataan kohtaan 1)!
Uusi Facebook On **rseestä -vihasi ei siis ole millään tavalla omaperäinen tai poikkeuksellinen reaktio. Se todistaa, että olet normaali ihminen ja käyt läpi tunteita samalla tavalla kuin kaikki muut. Anna itsellesi aikaa. Jokainen käsittelee muutoksensa omalla tahdillaan.
PS: Jos Facebookkia ei olisi koskaan muutettu, se näyttäisi vieläkin tältä: Original Facebook.
Lähde: Melcrum Toolkits
Musiikkivideo syntyi uudelleen viraalimarkkinoinnissa
Dec 26th
Levy-yhtiöt ovat heikoilla äänitemyyntinsä kanssa ja musiikkivideoiden levityksestä vastannut MTV muuttui vuosikymmenellä tylsäksi tosi-tv -kanavaksi. Fanien tekemät videoremixit rehottavat nyt YouTubessa ja villinä leviävää sisältöä poistellaan epätoivoisesti vedoten lisenssisopimuksiin. Anssi Kela itkee musiikkinsa pientä tuottoa Spotify-palvelussa kun ainoana tulon lähteenä on enää kymmenien tuhansien Teosto-maksut radiosoitosta. Musaohjelma Jyrki lopetti jo 90-luvun lopulla suomalaisen musiikkivideon julistettua itsensä kuolleeksi.
Musiikkivideoiden suosio sen sijaan ei ole kadonnut mihinkään. Voidaan nähdä niiden syntyneen uudestaan uudella kanavalla: mobiilina verkkoyhteisöissä. Esimerkiksi Chris Brownin Forever -biisiä on soitettu JK Wedding -häävideolla överit 35 miljoonaa kertaa. Henkeäsalpaava musavideo maailman toisiksi suurimmasta akvaariosta nosti Barcelonan Please don’t go -kappaleen eteeriselle tasolle kolmen miljoonan katselijan voimin. Myös suomalaiset musavideot ovat olleet kovassa kierrätyksessä. Lissujen Pissis-musavideo vetelee kolmatta miljoonaa pyöritystään ja Petri Nygårdin uusista videoista on noussut jopa “haloo”.
Tänä päivänä musiikkia markkinoidaan nettisukupolven ehdoilla. Kuten palveluilta, myös musiikilta edellytetään avoimutta, vapautta persoonallisuutta, innovatiivisuutta ja nopeaa saatavuutta. Mainonnassa tämä on näkynyt jo pitkään, nettivideoiden tehtailijoilta on saatu rahakkaita ideoita isojen firmojen kampanjoihin, kuten EA:n tapaus Tiger Woods 2010 Golf. Pikkuhiljaa myös musiikkia kokeillaan myydä samoilla tavoilla.
Räppäri Petri Nygård teki come backin musiikkimaailmaan nettiverkostojen kautta. Sosiaalisen median taituri markkinoi musiikkiaan viidelle tuhannelle Facebook -kaverilleen ja lähes kahdelle kymmenelle tuhannelle fanisivun fanille, ilman mitään välikäsiä, suorana suositteluna.
Elektrobändi Hadouken editoi vuosisadan suosituimmista nettivideoista kollaasin “100 GREATEST HITS OF YOUTUBE IN 4 MINUTES“, ja käytti taustamusiikkina omaa biisiään. Syntyi netissä hurrikaanina kiertävä musiikkivideo, jolla on tällä hetkellä jo yli neljä miljoonaa katselukertaa. Viraalivideoiden buumin aloitti OKGO pari vuotta sitten musiikkivideollaan Here it goes again, jossa bändin jäsenet hyppivät hauskasti juoksumatoilla. Petri Nygårdin musiikkivideot puolestaan levisivät suomalaisten näytöille niiden hävyttömän huumorin vuoksi.
Jos hauskalla / erikoisella / hämmästyttävällä / linkkaamisen arvoisella videolla soi hyvä biisi taustalla, löytyy sen esittäjä viimeistään videon kommenteista ja kappale pian myös dataajan iPodista. Näin on taas yksi suosittelija värvätty, ihan ilman markkinointikoneistoa. Levy-yhtiöt itkevät himmeiden tilastojen valossa käyttämättä tilaisuutta hyväkseen. Musiikkivideo on alana edelleen kriissisä, eikä sitä nähdä mahdollisuutena niin kauan kun pyydetään kuluttajaa maksamaan siasta säkissä. Videon tuotannossa vedotaan myös kalliisiin kustannuksiin, vaikka on todistettu, ettei tuotannon tarvitse maksaa miljardeja tuottaakseen miljardeja. Sen tarvitsee olla aito ja tarttuva.
Tarttuvan nettivideon ainekset:
-Aitous: Laadukas ja visuaalinen tai aito amatööri. Kunhan ei mitään siltä väliltä. Pikkurahalla rävelletty ruma lavastus tai grafiikka ei pure.
-Persoonaallisuus: Papin saarnat eivät tehoa nuoriin. Teinityttö kuuntelee netissä toista samanlaista teinityttöä.
-Eettisyys ja avoimuus: Mielipiteensä voi ilmaista liittymällä ajatuksia ajaviin Facebook -yhteisöihin. Jos videolla todella parannetaan maailmaa, on kannatus taattu.
-Yhteistyö: Video, jolle ihmiset tekevät jatkoa tai kuvaavat vastauksia lisäävät yhteistyön tuntua. Remix-ilmiö on suurta ja suosittua, kuka tahansa pystyy viemään ilmiön eteenpäin ja keksimään uusia ideoita.
-Vapaus: Itsensä ilmaisun pitää olla rajoittamatonta ja kaiken pitää olla vapaasti saatavilla. Tiedon pimittäminen, rahastus tai sensurointi on suoraan sanottuna vittumaista.
-Luovuus: Teknologia on halpaa ja kuka tahansa pystyy tuottamaan videoita. Nyt on enää kyse siitä kuka on innovatiivisin ja erottuu massasta.
M.A.D – Hadouken:
Muita varsin viraaleja musiikkivideoita:
Justice – D.A.N.C.E -Ranskalaisen elektroduo Justicen kaikki videot ovat viraaleja. Visuaalisesti päräyttävät videot toimivat graafikkojen ja vistualistien näyttämönä eikä mielikuvituksella ole rajoja.
Crank Dat – Soulja Boy -Aika-ajoin biisien mukana lanseerataan myös helppo tanssi. Tämä toimii ainakin Macarenan ja Soulja Boyn kanssa.
Beer Beer Beer -Rathergood -Oodi oluelle! Videon voi lähettää Facebookkaavalle kaverilleen perjantai-iltana pikku vinkkinä vain.
“Young Forever” – Jay-Z feat Mr. Hudson -Räppiäkin myydään tunteilla ja yhteisöllisyydellä, ei enää vain tisseillä perseillä.
Single Ladies – Beyoncé -Vuoden 2009 musavideokin oli viraali. Se aiheutti Single Ladies -trendin YouTubessa, tuhansia faniversioita ilmestyi ympäri nettiä kun kaikki tarttuivat tilaisuuteen kuvata videon tanssista oma versio.
Pullamössösukupolvesta syntyi diginatiiveja
Dec 22nd
Elämme muutosta uudessa muutoksessa: Nettisukupolvi on kohtaamassa työelämän. Habbo Hotelleissa lapsuutensa chattaillyt pullamössösukupolvi on kouluttautunut uuden median osaajiksi ja sosiaalisten viestimien taitureiksi. Työympäristöt muuttuvat ja moni vanhentunut saa huutaa armoa kun vanha hyvän ajan maailma onkin enää pien muisto vain.
Työympäristöissä vilisevät nyt mesettäjät, Generation Y, jota kuvaillaan kuin nuorisoa anarkistileffoissa:
He ovat kasvaneet aikuisiksi kyseenalaistaen jatkuvasti vanhempiaan, ja nyt he kyseenalaistavat työnantajansa. He eivät pidä turpaansa kiinni – mikä itsessään on hyvä asia – ja tämä raivostuttaa 50-vuotiasta pomoa, joka vaan haluaa hommien hoituvan haluamallaan tavalla.
Kommentti on Foresight.fi -sivustolla julkaistusta raportista Diginatiivit, työ, kansalaisuus, jossa tutkitaan nettinatiivien sopeutumista työelämään ja tämän aiheuttamia ilmiöitä. On hyvä osata tulkita uusien ajatusmallien hyviä ja huonoja ominaisuuksia. Narsistinen minä-sukupolvi tarkoittaa toiselle hyvän yhteistyön ja suhdetoiminnan osaajia. He vaativat eettisyyttä ja avoimuutta, mutta ovat juuri niitä nettiaddikteja, piraatteja ja häikäilemättömiä mammanpoikia, joista kulttuuriministerit ovat varoitelleet.
Moraali on tuonut ehkä suurimmat ongelmat kahden sukupolven yhteen kasvussa. ProComin tutkimuksen mukaan eettisiä pulmatilanteita koetaan etenkin sisäisen viestinnän alueilla, jolla 53% vastanneista oli huonoja kokemuksia. Sosiaalista mediaa pelätään edelleen. Kuten Tietoviikon artikkelissakin todetaan: pelisääntöjen rakentaminen on vasta alkutekijöissä, joten sosiaalista mediaa pidetään jopa vaarallisen hallitsemattomana.
“Skannaillessani” artikkeleita ympäri verkkojulkaisuja, törmää usein samoihin ongelmiin. Nettinatiivien tuomat uudet toimintamallit ovat toisaalla ongelma, toisaalla työkalu. Alan uusien osaajien saama kunnioitus tuntuu vaihtelevan laidasta laitaan eri yrityksissä, joiden muutokset ovat sekä lakkauttaneet, että luoneet uusia toimenkuvia. Työpaikan saanti voi tuntua arpapeliltä, kun alan duuneihin saattaa päästä käsiksi esim Facebook ja Twitter -osaamisella, kun toisaalla vasta viiden eri ohjelmointikielen osaaminen kauppatieteen tutkinnolla höystettynä merkitään osaamiseksi.
Nettinatiivien ei kuitenkaan välttämättä edes tarvitse tulla hyväksytyksi suurissa, mutta jämähtäneissä organisaatioissa. Yhteisöllisyys ajaa heidätkin kaverien pariin, joista syntyy vahvoja tiimejä. Yksi hyvä esimerkki ilmiöstä on graafisen alan experttien käyttämällä Pingstate-foorumilla, jonne syttyi sanasota nettinatiivien ja vanhojen rautaisten ammattilaisten välille. Foorumeilla on jo omat tapansa ja etikettinsä. Kun näihin yhteisöihin tullaan huutelemaan miten asiat ovat ennenkin tehty, saa äkkiä bitch-slappia poskelle ja tappelu voi alkaa. Vierityspalkki pui tapausta tarkemmin ja selvittelee yhteisöjen kulttuurieroja.
Institutions discovered social media marketing
Nov 20th
I was a little confused while flming a panel of public libraries in San Leandro, California. Our production was smooth, 3 camera, lights and audio set up and I had the easiest job: wide shot. While keeping my librarians on the frame, I had time to focus on what they were actually talking about, and thats when I got suprised.
The US libraries are planning how to keep themselfs running since people are more and more on computers instead of bed reading novels. 50 year olds, aka baby boomers where telling how good experiences they have had with Nintendo Wii’s and Xboxes on their new LCD library screens.
They were talking about tweeting, facebooking, blogging and making videos and getting their reading programs on social networks. How obvious -but still not that common. Some libraries didn’t even had internet connection yet! No wonder they have cut their budget if you can’t get infromation from libraries like you used to in the 90’s.
There are also companies who promote other companies on only on internet networks. OK, I new that search engine optimization can need some skills but putting up a fan page on facebook? Isn’t social networks built so that ANYONE can enstablish themselfs? Well, I don’t mind calling myself social media expert. At least I know more than those librariens.. Our Juorut.com gossips have always been dependent on social networks and search engines and so has our other confidential projects.
So maybe Ill start my own marketing agency soon. Getting groups, institutions, companies and organizations online and visible, and making videos for them, so that they can even have their little TV channels on the web. That would make even a little corner shop to a web enterprise.. in theory.
Care for copyrights? -You should!
Oct 5th
Internet must be destroyed again.
Facebook just blamed a guy, Erkki Alanko for violating copyrights because he had a Vivaldi soundtrack on the background of his own little flower video (HS 6.10).
No disrespect, but the original copyrights to Vivaldi’s music have expired 200 years ago. Vivaldi, like any other person, owns the copyrights to his works for no more than 7o years world wide.
The record company who produced a new version of the symphony can in theory start throwing lawsuits and demand royalties, IF the music is in public use. This video was shared only for between 50 of his friends.
The clip was removed and Facebook suspects a violation. Does it make sense? We are all allowed to sell the same exact piece of music in under our own name and then fight about who owns the rights.
Well, Facebook decides to be fair for everybody and ban royalty free music. So no, we can’t enjoy the 18th century masterpieces because someone somewhere might claim thats their own.
The funny thing is that getting your hands on to the classical music has never been easier than today. Here’s Vivaldi’s Le quattro stagioni, enjoy. Hmm why do I feel like having pizza now?
